Säännöt

//Säännöt
Säännöt 2018-04-24T19:13:34+00:00

Säännöt

1 § NIMI JA KOTIPAIKKA

Yhdistyksen nimi on Raideliikenteen insinöörit ja ylemmät toimihenkilöt VRI ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki sekä toiminta-alueena koko maa.

2 § TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT

Yhdityksen tarkoituksena on toimia

  • jäsenistönsä ammatillisten, koulutuksellisten, yhteiskunnallisten, oikeudellisten, taloudellisten ynnä muiden ylesiten etujen valvomisessa ja edistämisessä.
  • jäsentensä työelämän ehtojen kehittämisessä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

  • hankkii jäsenikseen mahdollisimman suuren osan alueensa jäsenkelpoisista.
  • järjestää kokous-, neuvottelu-, kurssi-, esitelmä-, tiedotus- ja juhlatilaisuuksia, opintomatkoja sekä muuta vastaavaa valistustyötä.
  • voi muodostaa jäsenistään paikkakunta-, ammattiala-, työpaikka- tai jäsenryhmäkohtaisia rekisteröityjä tai rekisteröimättömiä ryhmiä tai yhdistyksiä.
  • voi käyttää paionostustoimenpiteitä.

3 § SIDOSJÄRJESTÖT

Yhdistys voi kuulua jäsenenä yhdistyksen toimintaa ja tarkoitusta edistäviin yhdistyksiin.

Yhdistyksiin liittymisestä tai niistä eroamisista päättää hallituksen esityksestä yhdistyskokous ja asia on mainittava kokouskutsussa.

4 § TOIMINNAN TUKEMINEN

Yhdistys on toimintansa tukemiseksi oikeutettu ottamaan vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, asianomaisella luvalla järjestämään keräyksiä, arpajaisia sekä juhla- ja huvitilaisuuksia, harjoittamaan kustannus- ja julkaisutoimintaa sekä omistamaan kiinteistöjä ja arvopapereita sekä vuokraamaan omistamiaan tai hallinnoimiaan kiinteistöjä tai osuuksia.

Yhdistyksellä on oikeus perustaa rahastoja.

5 § JÄSENET

Varsinaiset jäsenet

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä Suomen kansalainen, joka

  • on suorittanut Suomessa teknillisessä oppilaitoksessa insinöörin tai rakennusarkkitehdin tutkinnon tai ammattikorkeakoulussa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon tai omaa vastaavaksi katsottavan tutkinnon. Vastaavuuden määrittelee yhdistyksen hallitus kuultuaan asiantuntijoita.
  • on saanut edellä mainittua korkeamman teknillisen koulutuksen.
  • Yhdistykseen voi varsinaiseksi jäsenenksi liittyä muukin kuin Suomen kansalainen, joka täyttää koulutukseltaan Suomen kansalaiselle asetetun koulutusvaatimuksen ja jolla on kotipaikka Suomessa

Ylemmät toimihenkilöt

Yhdistyksen varsinaiseksi jäsenenksi voi hallitus hyväksyä harkinnan jälkeen jäsenyyden koulutusehtoa täyttämättömän ylemmän toimihenkilön, joka toimii teknisissä tehtävissä.

Kunniapuheenjohtaja

Yhdistyksen kokous voi kutsua kunniapuheenjohtajaksi yhdistyksen puyheenjohtajana erityisesti ansioituneen jäsenensä. Yhdistyksellä voi olla vain yksi kunniapuheenjohtaja kerrallaan. Kutsumista tulee kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä.

Kunniajäsen

Yhdistyksen kunniajäseniksi voidaan hallituksen ehdotuksesta ja yhdistyksen kokouksen päätöksen mukaan kutsua yhdistyksen tarkoitusperiä edistäneitä henkilöitä, jolloin kutsumista tulee kannattaa 2/3 annetuista äänistä.

Eläkeläisjäsen

Yhdistyksen eläkeläisjäseneksi pääsee jäsen, joka on eläkkeellä ja on vähintään viisi (5) viimeistä vuotta ennen eläkkeelle siirtymistään suorittanut jäsenmaksunsa. Eläkeläisjäsenellä on varsinaisen jäsenen oikeudet.

Kannattajajäsen

Kannattajajäseneksi voivat liittyä hallituksen hyväksymät oikeuskelpoiset yhteisöt sekä yksityiset kansalaiset, jotka tahtovat tukea ja edistää yhdistyksen toimintaa.

Jäsenoikeudet

Yhdistyksen jäsen säilyttää saavuttamansa jäsenoikeudet, ellei yhdistyslaki tai nämä säännöt anna oikeutta niiden muuttamiseen. Ennen näiden sääntöjen voimaantuloa saavutetut jäsenoikeudet säilyvät. Jäseneksi hyväksytyillä yhdistysjäsenten henkilöjäsenillä on samat jäsenoikeudet ja velvollisuudet kuin varsinaisilla jäsenillä.

6 § JÄSENMAKSUT JA VELVOLLISUUDET

Yhdistyksen vuotuisen jäsenmaksun suuruuden määrää yhdistyksen kokous varsinaisille jäsenille, eläkeläis- ja kannattajajäsenille. Yhdistyksen hallitus voi sairauden, työttömyyden tai muun pakottavan syyn vuoksi anomuksesta vapauttaa jäsenen osittain tai kokonaan jäsenmaksun suorittamisesta.

Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet ovat vaoautettuja yhdistyksen jäsenmaksusta. Jäsenen on noudatettava yhdistyksen sääntöjä.

7 § EROAMINEN

Jäsen voi erota yhdistyksestä milloin tahansa ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan. Eroava jäsen on velvollinen suorittamaan jäsenmaksunsa sen tilikauden loppuun asti, jona eroaminen on tapahtunut.

8 § EROTTAMINEN

Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen, jos jäsen

  1. on jättänyt suorittamatta jäsenmaksunsa tai muutoin jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin on yhdistykseen liittymällä sitoutunut
  2. on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai
  3. ei enää täytä laissa tai säännöissä olevia jäsenyyden ehtoja.

Erottamispäätöksessä on mainittava erottamisperuste.

Jos jäsen aiotaan erottaa muusta syystä kuin jäsenmaksun laiminlyömisen vuoksi, jäsenelle on varattava tilaisuus kirjallisesti tai kokouksessa suullisesti antaa selityksensä asiassa.

Jäsenellä on oikeus saattaa erottamispäätös yhdistyksen kokouksen tutkittavaksi. Kirjallinen valitus on jätettävä hallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun jäsen on saanut tietoonsa erottamispäätöksen. Jos yhdistyksen kokous, kuultuaan hallitusta ja erotettua sekä hankittuaan muut tarpeellisiksi katsomansa selvitykset, hyväksyy vähintään kahden kolmasosan (2/3) ääntenenemmistöllä erottamispäätöksen, se tulee voimaan heti. Muussa tapauksessa erottamispäätös raukeaa. Jos jäsen on laiminlyönyt jäsenmaksunsa yhden (1) vuoden ajan, katsotaan jäsen eronneeksi yhdistyksestä. Päätöksen tekee hallitus ja päätöksessä on mainittava peruste. Jäsen voi saattaa eroamiseksi katsomista koskevan päätöksen yhdistyksen kokouksen tutkittavaksi siten kuin edellä jäsenen erottamisesta on määrätty.

Myös hallitus voi oikaista virheelliseksi todetun erottamispäätöksensä.

9 § YHDISTYKSEN TOIMIELIMET

Yhdistyksen päätäntävaltaa käyttää yhdistyksen kokous, toimeenpanevana elimenä toimii hallitus.

Yhdistyksen hallitus voi perustaa eri toimintoja tai tehtäviä varten jaostoja, ryhmiä ja valiokuntia. Nämä toimivat hallituksen valvonnassa ja vastuulla.

10 § YHDISTYKSEN KOKOUS

Yhdistyksen kokousksia ovat vuosikokous ja ylimääräinen kokous.

Kokouskieli

Yhdistyksen kokouksen, sen pöytäkirjan ja kokouskutsun kielenä on suomi. Jäsenellä on oikeus käyttää tulkkia. Tulkilla on tehtäväänsä liittyvä läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen kokouksessa. Tulkilla on vaitiolovelvollisuus kokouksessa tietoonsa saamistaan asioista.

Kokouskutsu

Kutsu yhdistyksen kokoukseen on julkaistava vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta jäsenille jaettavassa lehdelssä tai yhdistyksen toimialueelle tai jäsenistölle leviävässä lehdessä tai ilmoitettava siitä kirjallisesti yhdistyksen jäsenille tai ilmoitettava sähköisillä medioilla kuten jäsenen sähköposti ja yhdistyksen internetsivusto. Jos kokouksessa käsitellään yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitettuja asioita, on ne kokouskutsussa mainittava.

Äänivalta

Yhdistyksen kokouksessa on kullakin läsnä olevalla varsinaisella jäsenellä yksi (1) ääni.

Valtakirjalla ei voi äänestää.

Jäsenellä, joka ei ole suorittanut jäsenmaksuaan ennen kokousta, ei ole äänioikeutta kokouksessa.

Päätöksenteko

Päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, mikäli näissä säännöissä ei toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.

Mahdollisista painostustoimenpiteisä päättää yhdistyksen kokous. Hallitus voi päättää painostustoimenpiteitä koskevan neuvoa-antavan jäsenäänestyksen suorittamisesta ennen paitotustoimenpiteitä päättävää yhdistyksen kokousta.

Painotustoimenpiteitä, yhdistyksen purkamista tai yhdistyn omaisuuden pääosan luovuttamista koskevaa päätöstä on vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä kannatettava.

Läsnäolo- ja puheoikeus

Yhdistyksen kokousksessa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus myös niillä hallituksen jäsenillä ja yhdistyksen toimihenkilöillä, jotka eivät ole yhdistyksen jäseniä, ellei kokous toisin päätä. Yhdistyksen kokous voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden sitä pyytäville henkilöille.

Aloiteoikeus

Oikeus aloitteen tekemiseen yhdistyksen kokoukselle on yhdistysen varsinaisilla jäsenillä, näiden sääntöjen toisen (2) pykälän tarkoittamilla, jäsenistön muodostamilla ryhmillä ja yhdistyksillä.

Aloite tehdään kirjallisena yhdistyksen hallitukselle vähintään kaksikymmentäkahdeksan (28) päivää ennen kokousta.

Hallitus esittää tehdyt aloitteet yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi.

Vuosikokous

Vuosikokous pidetään helmi-huhtikuussa hallituksen tarkemmin määräämänä aikana ja paikassa.

Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  • valitaan kokouksen puheenjohtaja
  • valitaan toimihenkilöt sekä tarpeelliset toimikunnat
  • esitetään hallituksen kertomus edelliseltä toimikaudelta, tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto. Hallituksen kertomuksesta edellisseltä toimikaudelta käytetään nimitystä vuosikertomus.
  • päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille
  • päätetään seuraavan vuoden jäsen- ja mahdollisista rahastoihin kerättävistä maksuista
  • päätetään hallituksen sekä sen apuelinten jäsenten ja toiminnantarkastajien palkkioista ja matkakorvauksista
  • hyväksytään yhdistyksen toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio seuraavaa kalenterivuotta varten
  • valitaan hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen varapuheenjohtaja
  • päätetään hallitukseen valittavien uusien jäsenten määrästä
  • valitaan joka toinen vuosi hallituksen uudet jäsenet
  • valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja heidän varahenkilönsä
  • päätetään muista kokoukselle sääntöjen määräämässä järjestyksessä esitetyistä asioista
  • valitaan tarvittaessa edustajat eri liittojen ja yhdistysten kokouksiin.
  • päätetään ylimääräisen yhdistyksen kokokuksen ajankohta

Yhdistyksen kokouksessa työjärjestyksestä päätetään hallituksen laatiman esityslistan pohjalta näiden sääntöken määräykset huomioiden.

Yhdistyksen kokouksessa voidaan sääntöjen määräämästä järjestyksestä poiketen ottaa asia käsiteltäväksi vain siinä tapauksessa, että hallitus tai jäsen jättää siitä perustellun esityksen kokouksen alussa ja että erimielisyyden sattuessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä sitä kannattaa.

Ylimääräinen kokous

Hallitus kutsuu ylimääräisen kokouksen koolle niin halutessaan tai kun vähintään yksi kymmenes osa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä nimetyn asian käsittelyä varten kirjallisesti pyytää.

Myös yhdistyksen kokous voi päättää ylimääräisen kokouksen pitämisestä.

Ylimääräinen kokous on pidettävä enintään kahden kuukauden kuluttua pyynnön tultua hallituksen tietoon.

Kutsun osalta on noudatettava näiden sääntöjen kokouskutsua koskevia määräyksiä.

11 § HALLITUS

Yhdistyksen asioiden hoitajana ja lakimääräisenä edustajana toimii hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja vähintään viisi (5) ja enintään seitsemän (7) jäsentä.

Hallitus valitsee yhdistyksen sihteerin ja taloudenhoitajan.

Sihteeri ja taloudenhoitaja voidaan ottaa myös hallituksen ulkopuolelta.

Hallituksen toimikausi on yhdistyksen vuosikokouksien välinen aika.

Vuosikokous valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan yhdeksi toimikaudeksi kerrallaan, hallituksen muut jäsenent valitaan kahdeksi (2) toimikaudeksi kerrallaan.

Erovuoroinen voidaan valita uudelleen.

Jos puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi valitulla on toimikautta muuna hallituksen jäsenenä jäljellä, valitsee vuosikokous hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Hallituksen jäsenen on oltava yhdistyksen jäsen.

Hallitus jatkaa toimessaan kunnes uusi hallitus on valittu.

Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tai hallituksen jäsenen erotessa kesken toimikauden tai ollessa muuten estynyt hoitamasta tointaan, voidaan vuosi- tai ylimääräisessä kokouksessa suorittaa täydennysvalinta.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai jos kaksi (2) hallituksen jäsentä sitä vaatii.

Hallituksen kokous on pidettävä viimeistään kahden (2) viikon kuluttua siitä, kun kokouyksen koollekutsumista koskeva vaatimus on esitetty.

Hallitus pitää järjestäytymiskokouksen viimeistään valintaansa seuraavan kolmenkymmenen (30) päivän sisällä.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä osallistuu päätöksentekoon. Päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa. Hallituksen kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen toimihenkilöillä, hallituksen ulkopuolelta valituilla sihteerinä ja taloudenhoitajalla, ellei hallitus toisin päätä. Hallitus voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden muillekin henkilöille.

Puheenjohtajan on annettava kokouskutsu suullisesti tai kirjallisesti hallituksen jäsenille siten kuin hallitus järjestäytymiskokouksessaan tai ohjesäännössään päättää.

Hallituksen tehtävänä on

  • toimeenpanna yhdistyskokousten päätökset annettujen resurssien puitteissa.
  • johtaa yhdistyksen toimintaa.
  • kutsua koolle yhdistyksen kokoukset ja valmistella niille esiteltävät asiat.
  • asettaa tarpeelliseksi katsomiaan jaostoja, työryhmiä ja valiokuntia sekä vahvistaa niille toimintaohjeet.
  • ottaa ja erottaa toimihenkilöt ja määrätä heille kuuluvat tehtävät ja valvoa heidän toimintaansa.
  • hoitaa yhdistyksen taloutta ja varoja ja muuta omaisuutta sekä huolehtia tilinpäätöksen tekemisestä määräaikana ja esittää se toiminnantarkastajien tarkastettavaksi.
  • päättää yhdistyksen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.
  • huolehtia jäsenhankinnasta ja hyväksyä uudet jäsenet.
  • pitää jäsenluetteloa ja valvoa jäsenmaksujen maksamista.
  • valvoa ja ohjata näiden sääntöjen toisessa (2) pykälässä tarkoitettujen jäsenten muodostamien ryhmien ja yhdistysten toimintaa.
  • suorittaa sääntömääräiset ja muut tarpeelliseksi katsomansa toimenpiteet yhdistyksen tarkoiituksen täyttämiseksi.

12 § YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri, kaksi aina yhdessä taikka hallituksen valitsemat toimihenkilöt kaksi yhdessä.

13 § TOIMINTA- JA TILIVUOSI

Yhdistyksen toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi.

Hallituksen on jätettävä tilit ja muut taloudenhoitoa koskevat asiakirjat toiminnantarkastajille vähintään kuukautta ennen vuosikokousta.

Toiminnantarkastajien on annettava tarkastuskertomuksensa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.

14 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä yhdistyksen kokouksissa, jos asia on mainittu kokouskutsussa ja muutosta puoltaa vähintään 3/4 kokouksen äänimäärästä. Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä kokouksessa, joiden väliä tulee olla vähintään yksi kuukausi.

Yhdistyksen vaalijärjestyksen ja ohjesäännöt vahvistaa yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä.

15 § YHDISTYKSEN PURKAMINEN

Esitys yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kolme (3) kuukautta ennen vuosikokousta. Yhdistyksen purkamisesta on päätettävä kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joista toisen on oltava vuosikokous. Kokousten välillä on oltava vähintään yksi kuukausi.

Päätös purkamisesta tulee voimaan jos kummassakin kokouksessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) yhdistyksen kokouksessa äänestyksessä annetuista äänistä sitä kannattaa.

Yhdistyksen purkauduttua sen varat on luovutettava yhdistyksen tarkoitusta vastaavalle oikeuskelpoiselle yhteisölle.

16 § MUITA MÄÄRÄYKSIÄ

Noudatetaan yhdistyslain pakottavia määräyksiä. Multa osin noudatetaan näitä sääntöjä ja jos säännöissä ei ole määräyksiä noudatetaan yhdistyslakia.

(JÄLJENNÖS)